Uusi monitoimirakennus vai vanha kirjasto?

Kaupunginhallitus esittää kirjastoa rakennettavaksi S-Marketin vanhaan kiinteistöön, jonka kellarista Välikadunpuoleinen osa on alkuperäistä perua. Maanpäällinen halliosa on rakennettu liimapuupalkein, vanhan ja uuden osan liitoskohta on pulpettikaton eteläreunan kohdalla. Vanha osa on rakennettu -79 ja uudempi osa -05. Aikaisemman kirjoitukseni aiheesta voi lukea täältä.

Vanhasta kiinteistöstä ollaan maksamassa lainoineen 3650000e. Lisäksi on hyvä huomioida, että vanhan kirjaston kaapelointien siirtämiseen, valmisteluun, kuntalaisten kuulemiseen ja suunnitteluun on jo käytetty valtava summa rahaa. Lienee siis hyvä olla selvillä siitä mitä ollaan ostamassa.

Sisältä kiinteistö näyttää suhteellisen hyväkuntoiselta, joskin aika karulta kirjastokäyttöön. Lattia on kaupalle tyypillinen kivilaatta ja katto liimapuupalkkirakenteinen. Tukipilareita on taajaan, joka osaltaan hankaloittaa tilan käyttöä.

Kannattaa myös tiedostaa, että vanhempien liimapuupalkkirakenteiden kanssa on ollut ongelmia mm. halkeilun kanssa, vaikka mitoitus olisikin tehty oikein.

Rakennuksessa on pitkällä aikajänteellä kaksi erittäin selkeätä riskiä, katto ja kellari. Niistä enemmän alla.

Katto

Katto on huopaa. Uudempi pohjoinen osa on pulpettikattoinen, vanha osa taas harjakattoinen. Harjakaton ja pulpettikaton liitoskohtaan on tehty kattokaivot, eli kaato on osittain talon keskelle. Rakennetta voi verrata tasakattoon mm. siltä osin, että kattokaivot täytyy säännöllisesti puhdistaa ja veden täytyy virrata vapaasti.

Katon eteläosassakin on kattokaivot, vaikka rakenne muuten on harjakatto. Kuvassa kaikki kattokaivojen sijainnin tunnistaa harmaasta väristä katon pinnalla (veden mukana kerääntynyt aines ja lika).
Katon kaatojen suunnat. Pohjoisin osa on kunnollinen pulpettikatto. Muut katon osat kaatavat sisäänpäin ja veden poisto on toteutettu kattokaivoin. Kuva: Google maps.



Kuvassa vanhan osan katon kaadot ovat suunnilleen harmaan henkilöauton eturenkaisen kohdalla, eli keskellä kattoa.

Kellari

S-Marketin kiinteistön kellarissa on kaksi erillistä osaa. Vanha ja uusi. Alla olevissa kuvissa näkyy kellarin eri osien rajapintoja ja vanhan kellariseinän kuntoa lähinnä autohallin puolelta.








Vanhaa kellaria vasemmalla, uutta oikealla.
Vanhoissa kellarirakenteissa on monia ongelmia. 60-luvulla ei vielä käytetty yleisesti kunnollisia kapillaarikatkoja, jolloin kosteus pääsee helpommin nousemaan rakenteisiin. Kaikkialla tämä ei välttämättä ole ongelma, mutta joka tapauksessa selkeä riski. Osittain ongelmaa voidaan korjata salaojilla ja maanvaraisten betonilaattojen poistamisella sekä kunnollisen kapillaarikatkon rakentamisella. Hankalin osa korjausta on kuitenkin antura. Kapillaarikatkon saaminen anturan alle on hidasta ja kallista. Uuden kellarin rakentaminen on usein kokonaan helpompaa, jos on oletettavissa että vanha rakenne on riski.

Vähän vanhaa, vähän uutta ja vähän korjattua.
Vasemmalla vanhaa kellaria, oikealla uutta.



Kellari on sekoitus vanhaa, uutta ja laajennuksen yhteydessä korjattua.
Kynnys
Itse en olisi valmis sijoittamaan 3,65m€ kiinteistöön jonka kunto on osittain aika iso arvoitus, jonka energiatehokkuus ei vastaa nykypäivän vaatimuksia ja joka ei anna mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa lähellekään sillä tavalla kuin sitä on valmisteltu.

S-Market ei ratkaisuna tuo minkäänlaista buustia keskustan kehittymiselle eikä ratkaise nuorisotiloihin liittyvää ongelmaa. Kirjastona ja kulttuuritilanakin se on kehno. Toivon valtuustolta pitkää harkintaa asiaan liittyvässä päätöksenteossa. Otammeko tietoisen riskin ostaessamme vanhan kiinteistön vain säästääksemme pienen summan raha? Annammeko keskustan näivettyä ja tyydymme keskinkertaiseen ratkaisuun joka ei anna muille potentiaalisille rakentajille positiivista signaalia alueen kehittymisestä? Toivottavasti emme.

Kommentit

  1. Kannattaa myös huomioida kuormitus. Betonirakenteiden kuormitus kirjastoissa on suurempaa riippuen tietenkin kirjojen ja ihmisten määrästä. Kannattaa varmistaa millä kuormituksella ko. laattoja voi kuormittaa sekä kirjasto että kirjaston varastotiloissa.

    VastaaPoista
  2. Totta. Kirjojen kuormitus lienee jonkin verran suurempi kuitenkin kuin painavimpienkin ruokatavaroiden.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit