Kaksi alaa joilla tuodaan Suomeen miljardeja

Suomalaiset osaavat tehdä koukuttavia pelejä joita pelaa koko maailma.

Suomessa on vuosia surkuteltu perinteisen teollisuuden työpaikkojen karkaamista halvemman työvoiman maihin ja vaadittu milloin edullisempaa sähköä tai palkkojen nousun jäädyttämistä, yhtiön taloudellisen ahdingon tukemista lainarahalla tai muiden tekohengityskeinojen käyttöä.

Yritystukien ja tekohengittämisen kanssa on usein isoja ongelmia: pyritään pitämään pystyssä aloja jotka eivät tule enää investoimaan Suomeen. Tämä raha on kehittyviltä aloilta ja yrityksiltä pois. Samalla tiettyjen alojen tukeminen asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. No, yritystuet ja niiden poistaminen on niin iso asia, että se lienee parempi jättää käsittelemättä tässä yhteydessä ja keskittyä positiiviseen puoleen.

Uusin uutinen kertoo Googlen investoivan 450 miljoonaa lisää palvelinkeskukseensa. Kokonaisinvestointi nousee näin 800 miljoonaan. Ratkaisu tuo työpaikkoja Haminaan Summan vanhan paperitehtaan tiloihin ja toki välillisesti työllistää rakennusvaiheessa ja myöhemminkin vielä suuren määrän ihmisiä.

Kuinka monta 450 miljoonan investointia Suomessa on tehty lähivuosina paperi- tai metalliteollisuuteen?

Googlen ratkaisuun vaikutti varmasti Suomen status tietoturvamielessä vakaana maana. Samanlaisia yrityksiä on kuitenkin muitakin. Nämä yritykset etsivät urkintavapaata maaperää, nopeita datayhteyksiä, alan huippuosaamista ja luotettavaa infrastruktuuria. Kaikkea tätä löytyy Suomesta, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi pitää tehdä nykyistä enemmän markkinointia ja yhteistyötä rajojen ulkopuolella.

Samaan aikaan tapahtuu myös toisaalla. Suomalainen peliteollisuus tekee ihmeitä: voittaa kilpailuja ja palkintoja, työllistää, tahkoaa valtavia voittoja ja ennenkaikkea kehittyy valtavaa vauhtia. Habbo Hotel, Max Payne, Angry Birds, Clash of Clans ja Hay Day ovat suomalaisia menestystuotteita. Pelialasta on tullut Suomessa miljardiluokan bisnes. 51% 2010 perustetusta Supercellistä myytiin Japaniin 1,1 miljardin euron hintaan. Yhtiö tahkoaa yli 2m€ päivittäin 70 ihmisen henkilökunnalla! Rovionkin nettovoitto 2012 oli 48 miljoonaa euroa.

Potentiaalia paljon laajempaankin kasvuun on. Ei välttämättä haittaa vaikkeivat kaikki pelialan yritykset saavutakaan samaa kuin Supercell, eli nelinkertaista arvoonsa muutamassa kuukaudessa. Suomessa osaaminen perustuu aika pitkälti harrastuneisuuteen. Pelialan koulutusta on naurettavan vähän suhteessa potentiaaliin. Peliala on vahvasti vientiala ja menestyminen vaatii korkeata osaamista paitsi pelintekemisestä itsestään, myös rauta- ja mobiilipuolella. Pelialan ansaintalogiikatkin erovat varsin paljon perinteisestä bisneksentekemisestä.

Ansaintalogiikat eroavat perinteisestä yrittämisestä. Peli on ilmainen ja ansainta tapahtuu mainoksilla ja pelaajien ostoksilla.

Mobiili- ja rautaosaaminen meillä on jo hallussa, pitkälti Nokian ansiosta. Nyt tarvitaan valtiolta ja kouluttajilta aktiivista otetta pelialan kehittämiseksi. Ammatillisen koulutuksen paikkoja täytyy luoda lisää ja panostaa korkeakoulutasoiseen opetukseen huomattavasti nykyistä enemmän. Pelialan koulutus ei mielestäni voi olla perinteistä opetusta, vaan siitä täytyy luoda yhtä innovatiivista ja innostavaa kuin omien huippuyritystemme toiminta on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Pelialan koulutuksen lisäksi täytyy kehittää mm. ohjelmoinnin ja graafisen suunnittelun koulutuksia siten, että osaaminen soveltuu myös pelien kehittämiseen ja panostaa alan yrittäjyyteen. Nyt takapuoli pois penkistä ja tekemään pelejä!