Tuloraja ajaa opiskelijat köyhyyteen

Tähän aikaan vuodesta iso osa opiskelijoista on kuullut postiluukun kolahtavan ja tutkailee Kelasta saapunutta kirjettä. Miten kävi opintotuen tulorajan tällä kertaa? Kuinka paljon Kela perii tukea takaisin? Ja ennen kaikkea, mistä maksaa takaisin?

Suomalainen opintotukijärjestelmä näyttäytyy maailmanlaajuisessa mittakaavassa ainutlaatuisena satsauksena koulutukseen. Vertauskohdaksi nostetaankin tämän tästä maat, joissa koulutus itsessään maksaa ja joissa opiskelijan elinkustannusten rahoittaminen olisi ennenkuulumatonta. Niinpä, meillä on jotain, mitä muilla ei ole, ja meillä on aihetta kiitollisuuteen.

Tällainen myhäilyntäyteinen asenneilmasto on kuitenkin johtanut siihen, että opiskelijoiden arjesta ei saa puhua negatiivisin sanakääntein. Sen sijaan järjestelmämme edessä on syytä pokkuroida ja kumartaa, silmät kiitollisuuden nöyristä kyyneleistä täyttyen ylistää etuoikeutettua elämää.

Mikä on todellisuus tämän ylistyksen takana?

Köyhyys.

Mikä tämän köyhyyden aiheuttaa?

Tuloraja.

Yhtälö on yksinkertainen. Opiskelija nostaa tukea ja sitoutuu näin noudattamaan tiettyä tulorajaa.

Matemaattisesti yhtälö on seuraavanlainen. Jos opiskelija saa maksimituet, eli korkeimman opintorahan ja asumislisän, hän saa bruttona reilut 530 euroa kuussa, verojen jälkeen noin 480 euroa. Tuloraja tuellisessa kuukaudessa on bruttotulolle 660 euroa, verojen jälkeen noin 580 euroa. Tukia ja tienestejä kertyy maksimissaan – siis onnekkaimmalle opiskelijalle – 1 060 euroa kuussa.

Köyhyysraja vuonna 2014 oli 1 170 euroa kuussa.

Reilu tonni kuulostaa toki paljolta, jos asuu alueella, jossa vuokrayksiön saa muutamalla satasella. Ja onhan totta, että halvimmat opiskelija-asunnot tarjoavat katon ylle ihan huokeasti.

Todellisuudessa edullisia vuokra-asuntoja saa erityisesti korkeiden asumiskustannusten alueilta, kuten pääkaupunkiseudulta ja esimerkiksi Tampereelta, etsiä turhaan. Opiskelija-asuntoja riittää varsin rajatusti, ja yksityisillä markkinoilla vuokrataso on hiponut kipukynnystä jo vuosia.

Mikä on tulorajan funktio? Miksi opiskelija ei saa tienata?

Yhdeksi perusteluksi on esitetty opintojen edistymistä: jos opiskelija tekee töitä, hän ei edisty. Logiikka on nurinkurinen. Jos raha ei riitä, on jätettävä tuki, tehtävä kaksinkertaisesti töitä opintojen ohella, ja todellinen aika opiskelulle kutistuu olemattomiin.

Kaiken lisäksi opintojen edistymisvaade on jo nyt kytketty tukeen: tuen saaminen edellyttää riittävää määrää opintopisteiden kertymistä.

Toiseksi perusteluksi on esitetty tuen väärinkäyttö. Voiko joku todella väittää, että opiskelija, joka tienaa

nettona reilut 700 euroa kuussa sivutyöstään, käyttää 480 euron tukisumman väärin, jos kuukausitulot näin nousevat 1 200 euroon kuussa, muutaman kympin yli köyhyysrajan?

Ei voi. Mutta edelleen väittää, koska ennen vanhaan ei saatu tukia, tehtiin töitä ja otettiin lainaa, ja näin ollen nykyopiskelijat ovat etuoikeutettuja ja hemmoteltuja.

Samat ihmiset tosin huolehtivat seuraavassa sivulauseessa siitä, miten nuoret syrjäytyvät, masentuvat, eivät jaksa työelämässä ja voivat kaiken kaikkiaan huonosti. Työelämän ensiaskeleilla kannustaa varsin mukavasti Kelan kanssa tehty takaisinmaksusopimus, joka syö potentiaalisesta palkasta hyvän siivun.

Paras lääke tilanteen ratkaisemiseksi on perustulo, joka vapauttaa tuet tulorajoista.

Koska perustulon rattaisiin löytyy kapulanheittäjiä, on syytä realismin nimissä harkita tulorajojen pikaista nostamista esimerkiksi 1 500 euroon kuussa. Jos marginaalista löytyy opiskelija, joka tällaisen summan tienaa, se hänelle suotakoon. Muille suomme opintorauhan ja luvan ylittää köyhyysrajaSamalla lisäämme opiskelijoiden ja työelämän potentiaalisia kytköksiä, verotuloja ja hyvinvointia ja vähennämme työvoimapainetta Kelan suunnalla. Lisäys tekstiin:

Kirjoitukseeni tuli sosiaalisessa mediassa kommentti siitä, että laskelmassa ei huomioida opintolainan osuutta. Lisätään se siis yhtälöön vielä selvyyden vuoksi. Laina on nimittäin aika ristiriitainen juttu. Kuinka järkevää on, että opiskelijat tulorajan kautta "pakotetaan" lainanottajiksi? 

Jos lisätään tuo laina nostamaan opiskelija köyhyysrajan yläpuolelle, voidaan lainaa laskea mukaan sellaiset 200-300 euroa kuussa. Tämä kertaa yhdeksän kuukautta vuodessa ja viisi vuotta opintoja. Lopputulemana on 9 000 - 13 500, maksimilainalla 18 000 euroa velkaa (ilman korkoja) "varsinaisen" työelämän kynnyksellä.

Nykytilanteessa en näe kovinkaan suurta järkeä siinä, että kannustamme nuoria ottamaan lainaa, edes opintosellaista, jos lainan ja velan voi välttää sivutoimisella työnteolla opintojen ohessa.