Näin Nokia-lisä saadaan toimimaan

Tämänpäiväisen Aamulehden vaalipaneelin innoittamana lähdin tonkimaan meille nokialaisille erittäin kuumaa aihetta: Nokia-lisää.

Nokia-lisästä käyty keskustelu on mielestäni ollut liikaa juupas-eipäs -väittelyä. Kaipaan keskusteluun uutta otetta, jossa haetaan aktiivisesti juuri Nokialle räätälöityä toimivaa kuntalisämallia. Mallissa saataisiin tarjottua lapsiperheille yksi vaihtoehtoinen lastenhoitotapa, siirrettyä kaupungin investointeja uusista päiväkodeista muihin kohteisiin ja pienennettyä jo lähtökohtaisesti päiväkotien käyttömenoja joista on myöhemmin vaikea karsia.

En ole itse kuntalisien asiantuntija, mutta toisaalta koen ettei minulla ole myöskään klikkiytyneitä kantoja suuntaan tai toiseen. En ole itse myöskään kyseistä lisää koskaan käyttänyt. Minulla on kuitenkin halu löytää toimiva järjestelmä ja etsiä esimerkkejä muiden kuntien toimintamalleista, jotta nokialaisillekin perheille saataisiin rakennettua kauan kaivattu toimiva kuntalisämalli.

Toimiva malli tuskin tulisi tyydyttämään kaikkia osapuolia ja aina joku jää ilman. Olisi kuitenkin parempi saada kasaan paketti joka toimii tietyllä osalla perheistä ja täyttäisi kaupungin edellytykset, kuin taistella kiihkeästi kahden eri ääripäitä edustavan toimimattoman vaihtoehdon välillä.

Mikäli toimivaa mallia ei yhteisvoimin saada rakennettua, niin kannatan jatkossa muiden järjestelmien kehittämistä. Tässä vaiheessa kutsuisin kuitenkin vielä kerran talkoisiin kuntatalouden asiantuntijat eri puolueista, virkamiehet ja paikalliset lapsiasioiden asiantuntijat yhdistyksissä ja kodeissa.

Käytössä olleen järjestelmän ongelmat

Kokeilussa ollut järjestelmä kohtasi useita ongelmia:

• Nokia-lisä oli jatkuvasti lopetusuhan alla, joten perheet eivät uskaltaneet luottaa siihen
• Lasten määrä päivähoidossa ei pienentynyt suunnitellulla tavalla, vaikka lisää käyttikin 600 lasta
• Päiväkodin tai kotihoidon välinen valinta on usein kiinni arvoista eikä kannustinrahasta

Nokia-lisän piirissä oli noin 600 lasta. Kuntalisä lopetettiin. Mikäli jokainen päiväkotiin siirtyvä lapsi maksaa noin 840e kuukaudessa verrattuna kuntalisään, tuli jo sadan lapsen siirtyminen päivähoitoon maksamaan noin miljoonan vuodessa. Kuntalisä pitäisi saada rajattua paremmin, jotta sen käyttäjinä olisivat suuremmalla todennäköisyydellä ne perheet jotka muuten pistäisivät lapsensa päiväkotiin jo nuorena. Mikäli kuntalisää maksettaisiin vain 200 perheelle joilla olisi yhteensä 300 lasta, olisi tilanne jo laskelmissakin aivan erilainen.

Kysymyksiä joihin Nokia-lisän ympärillä käytävä keskustelu kaipaa vastauksia:

Pitääkö kuntalisää tarjota vain suoraan jatkoksi vanhempainrahalle? 

Tällä tavalla nuorimmat lapset saadaan pysymään kotona pidempään. Nuorimmat lapset vievät enemmän paikkoja päiväkodeista ja sitovat hoitajien käsiä vanhempia lapsia enemmän. Tarjoamalla kuntalisää vain vanhempainrahan jatkoksi estetään käynnistysvaiheessa tuen maksaminen niille, jotka hoitavat lastaan jo lähtökohtaisesti kotona. Samalla viestitään selvästi, että tuki on käytettävä vain heti vanhempainrahakauden loputtua.

Hallittu käynnistys mahdollistaa sen, että Nokia-lisään kohdistuvat kulut säästetään aidosti päivähoitomenoissa. Häviäjiä ovat ne perheet, jotka tällä hetkellä hoitavat lastaan kotona, mutta vanhempainraha-aika on jo ohitettu. Voittajia ovat kaikki jotka vielä saavat vanhempainrahaa ja haluavat lapsiaan kotona hoitaa.

Onko kuntalisän maksamisen ehtona kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona? 

Usein kaikkien lasten hoitaminen kotona on loogista perheen arjen kannalta ja suhteellisen pienellä sisaruslisällä voidaan säästää huomattavia summia rahaa vanhempien lasten päivähoidosta. Tällä rajauksella kannustettaisiin pitämään kaikki lapset kotona ja pyrittäisiin kasvattamaan kuntalisästä kaupungille tulevaa rahallista säästöä. Esiopetusta emme tietenkään sotke kuvioon, siellä saavat käydä kaikki siihen oikeutetut.

Maksetaanko erityistä hoitoa tai vuorohoitoa tarvitsevalle lapselle aina kuntalisää? 

Erityinen tuki on erityisen kallista, samoin vuoropäiväkodin ylläpito. Mikäli vuoropäiväkodista tai erityistä tukea tarvitsevien päivähoidosta voidaan karsia, täytyy kuntalisän maksatusperusteiden laajentamista harkita koskemaan tiettyjä erityisryhmiä.

Maksetaanko kuntalisää ainoastaan kun lasta hoitaa vanhempi? 

Tulee pohtia olisivatko lapset esimerkiksi isovanhempiensa hoidossa vaikka lisää ei maksettaisikaan. Monessa kunnassa tämä on ehtona kuntalisän maksamiselle. Tarkoituksena on jälleen kerran varmistaa se, että kuntalisä oikeasti säästää rahaa.

Onko kuntalisä sidottu perheen ansiotasoon? 

Ansiotasoon sidottu kuntalisä tukisi erityisesti matala- ja keskituloisia, mutta vähentäisi kuntalisän käyttäjiä ja lisäisi painetta ylimääräisiin päivähoitoon liittyviin investointeihin. Hyvätuloistenkin vanhempien lasten hoitaminen maksaa, eivätkä täydet päivähoitomaksutkaan riitä lähellekkään kattamaan kustannuksia. Jos kuntalisä sidotaan ansiotasoon, miten haetaan sopiva tasapaino sille, että mahdollisimman moni lapsista hoidetaan kotona, mutta kuntalisä edelleen säästää?

Onko kuntalisä lapsi- vai perhekohtainen? 

Itse lähtisin perhekohtaiseen lisään, jossa alle kouluikäisistä sisaruksista maksetaan sisaruslisää. Lapsikohtainen tuki, jossa kaikille lapsille maksetaan samansuuruinen lisä, tulee helposti liian kalliiksi ja tekee koko kuntalisän toteuttamisen mahdottomaksi.

Kuinka monta päiväkoti-investointeihin käytettävää euroa kuntalisällä voidaan säästää vuosittain? 

Nämä rahat voidaan käyttää muihin tuiki tarpeellisiin investointeihin. Tämä on tärkeätä erityisesti kasvukunnissa kuten Nokialla. Päiväkodeista tulee myös käyttömenoja, joista karsiminen myöhemmin on erittäin vaikeata. Investointimäärärahojen säästö riippuu siitä kuinka iso osa kasvavasta nokialaisesta lapsilaumasta saadaan jatkossa pysymään kotona.

Kuinka suuri osa kuntalisästä palautuu verotuloina takaisin kaupungille?

Kuntalisä on verotettavaa tuloa, joten kohtuullisen iso osa lisästä palautuu kunnalle verotuloina. Tämä pitää ehdottomasti ottaa huomioon kuntalisään liittyvissä laskelmissa.

Kuinka paljon kuntalisää maksetaan?

Mikä on se riittävä taso, jolla perheet saadaan kuntalisän piiriin päivähoidon sijaan? Netistä esiin kaivamissani kuntalisissä maksetaan korkeimmillaan 200€ ensimmäisestä lapsesta, 100€ muista sisaruksista ja 50€ eskari-ikäisestä. 

Mikä on tärkein yksittäinen asia jolla kuntalisä saadaan ajettua läpi?

Kuntalisästä ei saa tulla ylimääräisiä kustannuksia, vaan sen tehokkuus on pystyttävä todistamaan kunnollisilla laskelmilla ja suunnitelmilla. Vaikka arvostammekin lasten hoitamista kotona enemmän kuin rahaa, niin helpoin keino saada kuntalisä läpi on laatia toimivat suunnitelmat sen kuntataloutta tukevasta käytöstä juuri täällä meillä Nokialla.

Toivon lisäkysymyksiä, keskustelua, kommentteja ja laskelmia joilla Nokia-lisää saataisiin viilattua parempaan suuntaan. 

Antti Tomminen

antti.tomminen@gmail.com