Kuntapäätöksenteon seitsemän kuolemansyntiä

Kuntapäätöksenteossa on useita kehityskohteita. Tärkeimmät asiat liittyvät paikallisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen ja kuntalaisten jättämiseen päätöksenteon ulkopuolelle, mutta kehitettävää on myös puolueiden sisäisessä demokratiassa ja päättäjien vastuunkantokyvyssä. Alla seitsemän asiaa, joilla kuntapäätöksenteko saataisiin päivitettyä lähemmäksi tätä päivä.

1. Kuntalaiset jätetään päätöksenteon ulkopuolelle

Kuinka moni kuntalainen kokee pystyvänsä vaikuttamaan oman kuntansa päätöksentekoon tai saa edes äänensä kuuluville niin halutessaan? Koska sinulta on viimeksi kysytty mielipidettä oman alueesi kehittämisestä tai palveluihin liittyvistä toiveista? Ei ole ihme että ihmiset vieraantuvat politiikasta, jos he eivät pääse vaikuttamaan. Ihmisillä on halua vaikuttaa, tieto pitää saada  liikkumaan avoimesti molempiin suuntiin  jo suunnitteluvaiheessa!

2. Paikallisten yhdistysten ja järjestöjen asiantuntemus hukataan

Luonnonsuojeluyhdistykset, vanhempainyhdistykset, perheitä tukevat yhteisöt, harrastusmahdollisuuksia tarjoavat tahot ja paikalliset omakotiyhdistykset ovat monien muiden toimijoiden lisäksi tärkeä voimavara kunnille. Aivan liian usein paikalliset toimijat sivuutetaan päätöksenteossa ja aivan liian usein heidän tarjoamansa palvelut jäävät taka-alalle, vaikka he ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Yhteisöt, säätiöt ja yhdistykset täytyy saada nykyistä paremmin mukaan toimintaan ja antamaan päättäjille lisää taustatietoja päätettävistä asioista.

3. Epäolennainen puuhastelu vie päättäjien aikaa

Suuren osan päättäjien ajasta vie epäolennainen puuhastelu, joka ei varsinaisesti kuulu päätöksentekoon. Valtuustosaleissakin aika kuluu sellaisten puheiden kuuntelemiseen jotka eivät edistä asiaa mitenkään, tai joissa ei perustella omaa kantaansa mitenkään. Demokratia vaatii mahdollisuuden puhua, mutta perustelkaa nyt hyvät ihmiset ne lätinänne ja yrittäkää ihan oikeasti viedä asiaa eteenpäin, oli kysymys sitten lautakuntatyöskentelystä tai valtuustosta. Niitä ihmisiä jotka pystyvät ajattelemaan asioita monelta eri kantilta ja haluavat muuttaa vallitsevia asioita todella tarvitaan, oli puoluekanta mikä tahansa.

4. Päätöksenteko on virkamiesvetoista

Asiantuntevat virkamiehet ovat erittäin tärkeitä kunnan toimivuuden suhteen. Johtuen osittain päättäjien munattomuudesta, virkamiehille on kuitenkin kasaantunut hyvin paljon valtaa kuntaa koskevissa asioissa. Valtuusto, lautakunnat ja muut luottamushenkilöt edustavat kuitenkin asukkaita ja heitä täytyy kuunnella!

Luottamushenkilöiden täytyy ryhdistäytyä, ottaa valta päätöksistä takaisin itselleen ja ansaita oikeutensa tehdä päätöksiä jatkossakin - hyvää virkamiesyhteistyötä unohtamatta.

5. Populistit huutelee - missä on realismi?

"Urheilukentälle tarvitaan uudet valot, naapuruston pihatie pitää päällystää uudelleen ja vanhuksille pitää saada laitokseen enemmän hoitajia."

Huutelussa ei ole mitään järkeä, ellei ole esittää keinoa tai syytä toteuttaa kyseinen hanke. Usein käytettävä raha on pois jostakin kriittisestä ydinpalvelusta, se lisää kunnan kuukausittaisia kuluja tai raha on siirrettävä esimerkiksi jostakin ennaltaehkäisevästä tai kuntouttavasta toiminnasta laitoshoidon tukemiseen. Muutoksiin on löydettävä aina jokin perusteltu syy, mieluiten vielä niin että toiminta on budjettimielessä järkevää, eikä mistään tärkeämmästä jouduta päätöksen takia luopumaan.

Toinen merkittävä asia on investointien ja palveluiden rahoittamisen sekoittaminen keskenään. Investoiminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että rahat otetaan pois vanhuksilta tai lapsilta. Investointi on sijoitus tulevaisuuteen ja ne toteutetaan pääsääntöisesti lainarahalla. Investoinnilla voidaan kartuttaa kaupungin kassaa myös rahallisesti esimerkiksi houkuttelemalla uusia yrityksiä kunnan alueelle, kasvattamalla kiinteistöverotuloja tai keräämällä parantuneen joukkoliikenteen lipputuloilla kolikoita kassaan. Usein investointeihin saadaan myös tukea valtiolta, palvelut taas toteutetaan kuntalaisilta kerätyillä veroilla.

6. Valta keskittyy harvoille

Toimiva demokratia vaatii vallan hajauttamista laajalle joukolle ihmisiä. Nykyisin monen puolueen johtohenkilöt junttaavat omat näkemyksensä läpi, eikä enemmistön mielipide aina pääse esille. Tätä sanotaan puoluekuriksi ja perustellaan sillä, että olemalla samaa mieltä saamme enemmän aikaiseksi. Demokratiaa tämä ei kuitenkaan ole, vaan kaikilla pitää olla oikeus omaan mielipiteeseensä.

7. Päätöksentekijät eivät uskalla päättää

Johtajan tai luottamushenkilön tärkein yksittäinen ominaisuus on kyky tehdä päätöksiä. Monia asioita jankataan ja hierotaan aivan liian kauan ennen päätöksentekoa, joskus tästä aiheutuneet kustannukset jopa syövät päätöksestä saatavan hyödyn. 

Tärkeintä on uskaltaa ottaa vastuuta ja tehdä päätös. Parasta on tietysti tehdä hyvä päätös, mutta huonokin päätös vie usein asiaa eteenpäin tai ainakin antaa luvan käydä töihin. Päättämättömyys on pahin mahdollinen tilanne, joka turhauttaa työntekijät, puuhamiehet ja ne kuntalaiset joille tieto tulevasta päätöksestä on tärkeä.