10 syytä käyttää lisensoituja ohjelmia avoimen lähdekoodin sijaan

1. Lisensoidut ohjelmat toimivat avoimia vakaammin

"Aargh! Sininen ruutu! Ei voi juuri nyt kaatua tämä kone!"

Kukapa ei olisi nähnyt legendaarista sinistä ruutua tai tapellut jumittuneen selaimen kanssa. Mihin yritykseen sinä yhdistät suurimman osan näistä ongelmista?

2. Isojen yritysten kautta päivittäminen on toimii

"Kato noi Flässit ja virustorjuntaohjelmat on hyviä, niistä tulee koko ajan uusia päivityksiä."

Pöh. Jos jostakin ohjelmistosta ei tule kehittäjälleen tuloja, ei sitä ole mitään järkeä päivittääkään. Käyttöjärjestelmäpäivitykset vähenevät kun uusi ja hienompi on tullut markkinoille. Ison asiakkaan luopuessa ohjelmiston käytöstä jäävät pienetkin ilman tukea. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa tulonhankinta on taka-alalla ja kehittäminen hoidetaan yhteisöissä jotka ovat ylpeitä kehittämästään ohjelmistosta. 

3. Avoimeen lähdekoodiin siirtyminen aiheuttaa koulutustarvetta

"Kun ei se Ritukaan varmasti osaisi käyttää sitä uutta ohjelmaa."

Otetaanpa nyt esimerkiksi vaikkapa tekstinkäsittelyohjelmat, taulukkolaskennat ja diaesitysviritykset. On se niin kauheeta, kun ne toiminnot onkin hitusen verran eri paikassa. Joskus jopa toisessa alasvetovalikossa. Mieleen vaan tulee, että miten ihmeessä nämä ihmiset selviävät niistä muista päivityksistä joissa ulkoasu, napit ja hanikat menee yleensä aina uuteen uskoon?Suurin osa käyttäjistä tarvitsee ainoastaan perustoimintoja: kirjoittaa tekstiä, lisää kuvia ja syöttää lukuja sekä koodia taulukoihin. 

4. Tutut ja turvalliset ohjelmat on helppoja asentaa

"Joo, ei me kato asenneta noita kun me tunnetaan jo näiden nykyisten ohjelmien ongelmat."

Ensin otetaan yhteyttä atk-tukeen ja odotetaan yrityksestä riippuen enemmän tai vähemmän tuskaisen pitkä aika. Seuraavasi etsitään asennuslevykkeet tai levypaketti verkosta. Sitten syötät lisenssikoodin, asennat lisenssipalikan jos sellainen sattuu yrityksestä löytymään tai varmistat että oppilaitoksessa riittää verkkolisenssejä kaikille yhtäaikaisille käyttäjille. Parhaassa tapauksessa ikivanhan ohjelmiston lisenssitiedosto hukkuu konetta vaihdettaessa. Jos tulee päivitystarvetta, niin sama ruljanssi saadaan usein aloittaa uudelleen. Olisi se hirveän hankalaa käyttäjän käydä itse lataamassa avoimen koodin ohjelma ja klikkailla muutaman kerran asennusvaiheessa. 

5. Ei niillä ohjelmistoilla oikeasti mitään säästä

"Lisenssikustannusten tilalle tulee niin paljon muuta säätöä. Ei niillä oikeasti mitään säästä."

Keskimääräinen lisenssien kustannus on yhtä työasemaa kohti vaivaiset 400 euroa. Samalla rahalla saisi hankittua jo perusläppärin vuoden välein tai vaikkapa käytettyä tuon rahan kuntien perustehtävään, eli palveluihin. Jokaista tuhatta työasemaa kohti olisi kohtuullisen helppo toteuttaa 260000e säästöt vaihtamalla muutama hassu perusohjelma avoimen koodin ohjelmaan.

6. Ylläpidon tarve kasvaa

"Niin kauheasti joutuu sitten vekslaamaan niiden ohjelmistojen kanssa, kun ei ne käyttäjät kuitenkaan osaa." 

Keskimäärin avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat aika kepeitä, joten laitteistopäivitysten väliä voidaan kasvattaa normaalista kolmesta vuodesta vaikka neljään. Toki ohjelmistosta toiseen vaihdettaessa on normaalia enemmän tarvetta avulle, mutta sama tulee vastaan niiden kaupallistenkin ohjelmien kanssa.

7. Isojen ja tärkeiden järjestelmien täytyy toimia moitteettomasti

"Tolta Infolta me saadaan hyvä tuki tämän ohjelman käyttöön, ei me voida riskeerata ja ottaa jotain ilmasta ohjelmaa."

Onko kukaan kuullut ongelmista lippujärjestelmien kanssa, keskeneräisistä potilastietojärjestelmistä tai peräti törmännyt ohjelmisto-ongelmaan erään johtavan matkapuhelinvalmistajan ohjelmistossa? Sen lisäksi että kuntien ja valtion käyttöön tarkoitetut ohjelmistot on ylihinnoiteltu rankasti laatuun nähden, niiden ylläpidosta ryöstetään vielä tähtitieteellisiä summia. Suljetun ohjelmiston levittäminen riippuu hyvin paljon sen myyntihinnasta ja markkinointipanostuksesta kun taas vapaan ohjelmiston suosio perustuu puhtaasti sen laatuun.

8. Työntekijät haluavat käyttää vanhoja tuttuja ohjelmia

"Aina ollaan käytetty tätä samaa ohjelmaa. Aina. Ei voi vaihtaa."

Tottakai ihmiset haluavat pysyä tutussa ja turvallisessa. Iso osa haluaisi kuitenkin vapaaehtoisesti käyttää lisenssivapaita ohjelmistoja, mutta harvoin se on mahdollista. Kotikoneista löytyy OpenOfficet, Ubuntut ja kymmenet muut lisenssivapaat ja aivan mahtavat ohjelmistot, joten aika monen täytyy olla valmis käyttämään niitä myös töissä. Kännyköiden ja tablettien käyttikset vaihtuvat kerran vuodessa ja ihmiset ovat innoissaan saadessaan hypistellä käsissään jotain uutta. 

9. Kaupallisten ohjelmien turvallisuus on kohdillaan

"Näihin tulee näitä tietoturvapäivityksiäkin melkein joka päivä, ei voi olla mitään vaaraa."

Oletkos koskaan miettinyt miksi niitä päivityksiä niihin tulee? Yleisimmistä ohjelmistoista etsitään kaikki mahdolliset tietoturva-aukot: joku haluaa tyhjentää pankkitilin, toinen urkkia tietoa ja kolmas mainostaa potenssilääkettä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tietoturvaongelmat ovat todella pieniä verrattuna kaupallisiin.

10. Omaan käyttöön räätälöity ohjelma on paras

"Noilta me saatiin tähän tämä automaattinen haku tuolta tietokannasta. Nyt kaikki tietää automaattisesti mitä meillä on tällä viikolla ruokana."

Paitsi että räätälöinti on järjettömän kallista, usein ohjelmistomuutoksia ei pysty tekemään kukaan muu kuin toimittaja. Tämä johtaa siihen, että kehitystyöstä maksetaan yli tuhannen euron päiväpalkkioita koodareille ja taas saadaan lisää ylläpidettävää. Avoimen lähdekoodin ohjelmaan voi mennä sorkkimaan kuka tahansa osaava koodari ja ihan samalla tavalla niitäkin saa räätälöityä ja kehitettyä. Hintalappu kyljessä saattaa vain olla aika paljon pienempi kuin "alan johtavalla firmalla".

Kaiken huippuna suomalaista alkuperää oleva ja kulttimaineesta nauttiva Linux loistaa poissaolollaan suomalaisten yritys- ja kuntatyöasemien ruuduilta. Suosi suomalaista!

Antti Tomminen